Talvityövaatteet: näin pysyt lämpimänä ilman että hikoilet (kerrospukeutuminen + standardit)

Talvityövaatteet: näin pysyt lämpimänä ilman että hikoilet (kerrospukeutuminen + standardit)

Talvityössä ongelma ei yleensä ole “liian vähän toppaa”, vaan kylmän, tuulen ja kosteuden yhdistelmä – ja se, että hiki jää vaatteisiin. Työterveyslaitos muistuttaa, että tuuli voi moninkertaistaa ihon jäähtymisen, ja siksi kerrospukeutuminen on käytännössä paras lähtökohta.
Myös työsuojeluviranomainen korostaa, että lämpö- ja kylmäkuormitukseen vaikuttavat työympäristön lisäksi työn raskaus, tauotus ja vaatetuksen valinta.

Tässä oppaassa:

  • miten valitset talvityövaatteet 3 kerroksen mallilla
  • milloin kannattaa katsoa kylmältä suojaavia standardeja
  • nopea lunttilappu + checklist

Nopea lunttilappu: olosuhde → mitä etsit

Olosuhde Mitä etsit tuotesivulta / ratkaisusta
Pakkasta (noin −5 °C ja kylmempi) + tuuli EN 342 -kylmäsuoja (lämpöeristys + ilmanläpäisevyys + veden tunkeutuminen)
Viileä (yli −5 °C) + kosteus/tuuli (esim. syystalvi) EN 14058 -viileän ympäristön suoja (yksittäiset vaatteet)
Sade/räntä/loska EN 343 -suoja huonoilta sääolosuhteilta (vedenpitävyys + hengittävyys)
Pimeä + koneet/liikennealueet EN ISO 20471 -näkyvä varoitusvaatetus (luokka 1–3)
Suojavaatetuksen “pohjavaatimus” EN ISO 13688 + riskikohtainen standardi (jos kyse PPE:stä)

Talvityön 3 kerrosta, jotka oikeasti toimivat

1) Aluskerros: siirtää kosteuden iholta

Tavoite: iho pysyy kuivempana → kylmä ei “pure” niin helposti.

  • Valitse materiaali, joka kuivuu nopeasti ja tuntuu hyvältä liikkeessä.
  • Vältä “märäksi jäävää” kokonaisuutta, jos hikoilet paljon.

2) Välikerros: lämmittää, mutta hengittää

Tavoite: eristää lämpöä ja päästää kosteutta läpi.

  • Tämä kerros on usein tärkein “lämpö”-tekijä.
  • Tarvittaessa käytä kahta välikerrosta (ohut + paksumpi), jos työtahti vaihtelee.

3) Kuorikerros: tuuli, sade ja kulutus

Tavoite: pysäyttää tuuli ja ulkoinen kosteus, mutta päästää vesihöyryä ulos.

  • Tuuli on kylmän pahin kaveri: TTL muistuttaa sen moninkertaistavan ihon jäähtymistä.
  • Kun olosuhteet ovat märät (räntä/loska), EN 343 -tyyppinen ajattelu (vedenpitävyys + hengittävyys) auttaa valitsemaan paremmin.

Milloin kannattaa katsoa EN 342 vs EN 14058?

  • EN 342 liittyy kylmiin olosuhteisiin (tyypillisesti noin −5 °C ja kylmempi) ja tarkastelee vaatteiden suorituskykyä kylmässä: lämpöeristys, ilmanläpäisevyys ja veden tunkeutumisen vastus.
  • EN 14058 koskee viileitä ympäristöjä (yli −5 °C), joissa kylmyyttä voi pahentaa tuuli ja kosteus. Se soveltuu “välikauden” ja viileiden tilojen vaatteisiin.

Käytännössä: jos teet talvityötä Suomessa, sinulla voi olla tarve molempiin vuoden eri jaksoissa.

Talvityössä näkyvyys unohtuu helposti

Pimeänä aikana riski kasvaa monilla aloilla, jos työntekijää on vaikea huomata. Työsuojeluviranomainen korostaa, että näkyviä varoitusvaatteita käyttämällä voidaan ehkäistä vakavia onnettomuuksia, joissa työntekijä jää ajoneuvon tai työkoneen alle.

Jos työ tapahtuu liikennealueilla, terminaaleissa, pihoilla tai työmailla, varmista että talvikerroksissasi näkyvyys ei “peity” (esim. huomiotakki tai huomioliivi sopivan kerroksen päällä).

Pienet asiat, jotka ratkaisevat: pää, kädet ja tauot

  • Pää ja kaula: iso osa lämmönhukasta on ylävartalossa – alushuppu/kaulasuoja auttaa etenkin tuulessa. TTL on nostanut kylmässä myös suojainten käytön yhteydessä esiin kasvojen suojaamisen merkitystä.
  • Kädet: ohuet aluskäsineet + päällikäsineet toimii monessa työssä paremmin kuin “yksi paksu” (ja helpottaa näppäryyttä).
  • Tauotus: kylmäkuormitus riippuu myös työn raskaudesta ja tauotuksesta, ei vain lämpötilasta.

Checklist: 12 kohtaa ennen tilausta

  1. Missä olosuhteissa työskennellään: pakkasasteet, tuuli, märkyys?
  2. Hikoiletko työssä? → panosta alus- ja välikerrokseen (ei vain paksuun kuoreen).
  3. Onko työ useammin alle −5 °C? → katso EN 342 -tyyppinen kylmäsuoja.
  4. Onko työ “viileää ja kosteaa/tuulista” (yli −5 °C)? → EN 14058 voi olla relevantti.
  5. Märkyys (räntä/loska)? → kuoreen liittyvät vedenpitävyys + hengittävyys -valinnat korostuvat.
  6. Tuuli: varmista, että kuori ja sulut (hihansuut/helma/kaulus) pitävät.
  7. Liikkuvuus: riittävä väljyys kerroksille, mutta ei “uimista”.
  8. Kestävyys: polvet, kyynärpäät, istuinalue – vahvikkeet tarpeen mukaan.
  9. Pimeä ja koneet/liikennealueet? → näkyvyys kuntoon (EN ISO 20471 -ajattelu).
  10. Pää/kaula/kädet: alushuppu/kaulusuoja + kerrokselliset hanskat.
  11. Vara-asut: jos aluskerros kastuu hiestä, varapaita on “halpa vakuutus”.
  12. Tai ota yhteyttä meihin vaatimuksiesi kanssa – katsomme teille sopivat vaihtoehdot Ammattitukku.fi:stä.

 

Katso työvaatteet talveen

Katso huomiotalvitakit

Katso huomiotalvihousut

Pyydä yritystarjous: talvisetit tiimille


FAQ

Miksi palelee vaikka on “paksu takki”?
Usein syy on tuuli ja kosteus: tuuli lisää ihon jäähtymistä ja jos hiki jää vaatteisiin, olo tuntuu kylmältä. Kerrospukeutuminen auttaa.

Mistä tiedän, että vaate on oikeasti suojavaate (PPE)?
PPE:ssä korostuvat CE-merkintä ja standardit. TTL muistuttaa, että suojavaatteet ovat henkilönsuojaimia ja niiden tulee olla CE-merkittyjä.

Tarvitsenko EN 342 vai EN 14058?
Karkeasti: EN 342 kovempaan kylmään (noin −5 °C ja kylmempi), EN 14058 viileään ympäristöön (yli −5 °C), jossa tuuli ja kosteus voivat pahentaa kylmyyttä.


Lähdeluettelo (1.2.2026)

  1. Työterveyslaitos: Kylmässä työskentely (ohjeita kylmältä suojautumiseen).
  2. Työterveyslaitos: Suojavaatetus (PPE, CE-merkintä ja standardiajattelu).
  3. Työterveyslaitos: Rakennusalan suojaimet – kylmätyö (tuulen vaikutus, kerrospukeutuminen).
  4. Työsuojelu.fi: Lämpöolot (kylmäkuormitus, työn raskaus/tauotus ja vaatetus).
  5. Työsuojelu.fi: Näkyvä varoitusvaatetus (pimeän ajan riskit, varoitusvaatteiden merkitys).
  6. EN 14058 -standardin yleiskuva (viileän ympäristön vaatetus, soveltuvuus).
  7. Työterveyslaitos: Kylmä ja suojaimet (alushuppu/kasvojen suojaus kylmässä).
Takaisin blogiin