Kun ostat viiltosuojahanskoja, tärkein taito on osata lukea merkinnät: niistä näet, mihin riskeihin hanska on testattu ja mikä suojaustaso on. Euroopassa tärkein standardi on EN 388 (mekaaniset riskit).

Alla “valmis setti” (opas), jonka voit käyttää myös oman työpaikan hankintaohjeena.

1) Pakolliset turvamerkinnät (EU)

CE-merkintä

• Suojainten (PPE) tulee olla EU-sääntelyn mukaisia ja CE-merkittyjä. CE kertoo, että tuote on EU-lainsäädännön vaatimusten mukainen.
• Kategoria III (korkea riski) -suojaimissa CE-merkinnän perässä pitää olla ilmoitetun laitoksen 4-numeroinen tunnus (esim. CE 0123).

Mitä muissa merkinnöissä yleensä näkyy

Tyypillisesti hanskasta/pakkauksesta löytyy:

• valmistaja / tuotetunniste
• koko
• standardit (esim. EN 388) ja niiden suoritusarvot
• käyttöohjeet ja tarvittaessa EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus (DoC) / linkki siihen (käytännöt vaihtelevat tuotetyypin mukaan)

2) EN 388: miten luet viiltosuojahanskan “koodin”

EN 388 ilmoitetaan usein piktogrammin ja koodin muodossa, esimerkiksi:

EN 388: 4 X 3 2 D P

Tämä tarkoittaa (aina samassa järjestyksessä):

1. Hankaus (abrasion): 0–4
2. Viilto, coup-testin indeksi: 0–5 tai X
3. Repeämä (tear): 0–4
4. Pistos (puncture): 0–4
5. ISO 13997 -viiltotaso: A–F
6. Iskunsuoja: P (jos testattu ja läpäisty), muuten ei merkitä

Mitä “X” tarkoittaa?

X = testiä ei tehty / tulos ei ole ilmoitettava kyseisellä menetelmällä. Esim. “coup-test” voidaan merkitä X:llä, jos materiaali tylsyttää terän ja viilto mitataan ISO 13997 -menetelmällä.

3) Viiltotaso A–F (ISO 13997 / TDM): mitä kirjaimet tarkoittavat?

EN 388:n kirjain A–F tulee ISO 13997 -testistä, jossa viiltokestävyys mitataan Newtonina (N).

 

Miksi tämä on tärkeä?
ISO 13997 on usein parempi kuvaamaan “yksittäistä, kovaa viiltoa” käytännön työssä kuin vanhempi coup-indeksi, ja siksi EN 388 käyttää sitä erityisesti korkeamman viiltosuojan materiaaleille.

4) ANSI/ISEA 105 (A1–A9): jos näet amerikkalaiset viiltotasot

Joissain tuotteissa näkyy myös ANSI/ISEA 105 -luokitus (yleinen etenkin kansainvälisissä tuotemerkeissä). Taso on A1–A9, jossa A9 on korkein.

 

5) Käytännön hankintaohje: miten valitset oikean viiltosuojatason

Nopea valintalogiikka

• Kevyt viiltoriski (pakkaus, kevyt kokoonpano): ISO 13997 A–B / ANSI A1–A2
• Keskitaso (metallilevyjen käsittely, reunan käsittely): ISO C–D / ANSI A3–A5
• Kova riski (terävät levyt, lasi, romu, jatkuva viiltokuorma): ISO E–F / ANSI A6–A9

Muista: viiltotaso ei kerro kaikkea. Tarkista myös pito, repeämä, pistos, ja sopivuus työkaluihin (näppäryys vs suoja).

6) Ostajan checklist: tarkista nämä ennen tilausta

1. Löytyykö CE-merkintä?
2. Jos hanska on korkean riskin suoja (kategoria III), näkyykö CE:n perässä 4-numeroinen ilmoitetun laitoksen koodi?
3. Löytyykö EN 388 -merkintä ja suoritusarvot (esim. 4X32DP)?
4. Mikä on ISO 13997 (A–F) -viiltotaso (tärkein viiltomittari monissa töissä)?
5. Tarvitsetko myös pistos-/repeämäsuojaa (0–4)?
6. Tarvitsetko iskunsuojan (P)?
7. Onko hanska oikea märkä/öljyinen -ympäristöön (pito)?
8. Onko koko ja istuvuus kunnossa (liian iso heikentää turvallisuutta)?
9. Varmista käyttöohjeet / DoC saatavuus tarvittaessa.